Päivä 2 – Eka rakkaus

Hmmm.. Ensimmäinen rakkaus.. Tarkoitetaanko tällä nyt ihmisrakkautta vai esine/asia rakkautta?
Noh kerron kummastakin jotain jos osaan... Sovellan hieman tähän kaikki rakkauteni... Tyypillistä minua! :D

Ihmisrakkaus...


Rakastuin jo päiväkodissa, olinkohan jotain 4-6 vanha. Rakkastuminen oli helppoa koska leikin aina poikien kanssa. Olin poikatyttö pienestä asti. Ensi rakkaus oli poika nimeltä Jan-Cristian. Olimme aina leikkineet yhdessä ja poika asui meidän lähelläkin joten tapaaminen oli hyvin helppoa. Meillä oli päiväkodin pihassa oma "koti" jossa aina leikimme kotia ja pussailimme. Otimme randomeita päiväkotilaisia meidän lapsiksemme ja kun siinä hetken aikaa ihmeteltiin että mistä ne lapset tulee niin jostain me se saatiin selville ja barbit hoitivat homman himaan. Vain lapsen mieli voi kuvitella että barbit voivat lisääntyä. Noh meidän rakkaus loppui siihen ku  poika muutti pois ja vaihtoi päiväkotia sekä ala-astetta, en ole sen jälkeen nähnyt poikaa. Rakastuminen oli siihen aikaan niin helppoa, voi vain pussailla ja leikkiä kotia. Nykyään on niin kova painostus että perhe ja lapset pitää syntyä äkkiä.

Toinen rakkauteni oli eräs Janne, todetaan vain hänestä sen verran että käytin liikaa aikaa ja rahaa häneen. Hänelle tärkeintä tuntui olevan alkoholi. Aina kun saavuin Helsinkiin oli mies joko ollut juomassa odotellessaan pari tai menimme jonnekkin juomaan "pari kaljaa". Noh suhdehan kariutui siihen kun enään jaksanut katsoa tai kuunnella sitä että mies oli kännissä kuin pieni käki tai niin kovassa darrassa että ei pysy mikään sisällä. Ja syyhän oli minun että ei koskaan ehditty näkemään. Tietysti... Nyt kun ajattelen oikein asiaa niin olin kyllä sen miehen kanssa enemmänkin kaveri kuin rakastavainen. Me ei esim. koskaan esitelty toisiamme vanhemmillemme, harrastimme hyvin harvoin seksiä (minulle tärkee) koska miehellä ei ottanut juurikaan koskaan eteen edes, ystävät jäivät myöskin välistä ja tutustumatta.. Paljon kaikkea mikä on kuitenkin aika tärkee minusta..

Nykyiseen rakkauteeni verrattuna, kaikki tuo edellinen on ollut vain pahaa unta. Minulla ja S:llä menee oikeasti hyvin. Nytkin mies on punkannut viikon mun luona, ei olla tapeltu eikä väitelty muuta kuin leikkisästi. Toisaalta kunnon riita tai väittely puhdistaisi ehkä ilmaa mutta ei meillä ole oikeastaan mitään mistä saada riitaa aikaseksi. Koska kaikki lukijat jo oikeastaan teitää mun ja S:n tapaamisen ja kaiken niin en ala kauheasti tässä siitä enää selittelemään. Ja se mikä tästä rakkaudesta tekee parhaan on se että tämä on oikeastaan juurikin sitä Rakkautta isolla R:llä. Mies tosin sanoi sen hauskasti.. Olimme Annilla ja jotain me puhuttiin tunteista ja kysyin vain mieheltä että "Rakastatko sä mua?" ja mies vaan pienessä kaljassaan nyökytti ku viimistä päivää ja kun halattiin ja pussattiin niin mies kuiskasi korvaan että "Oot ensimmäinen ketä kohtaa mulla on tunteita oikeesti". 

 Noh mitenkäs sitten ne muut esine/asia rakkaudet....

Rakastan suklaata. Sitä ei voi koskaan syödä liikaa eikä sitä ole koskaan tarpeeksi. Himon ja inhon välillä mennään mutta en voisi elää ilman suklaata. Se on vain jotian mitä ilman en voisi elää. Suhteemme suklaan kanssa on alkanut jo lapsuudesta kun aina joka joulu oli pakko saada suklaajoulukalenteri. Noh suklaathan syötiin ensin ja mukamas salaa vanhemmiltani mutta se oli vain niin hyvää. Suklaa menee kaikissa mahdollisissa muodoissa, jäätelönä,palana,keksinä.....

Rakastan myös erilaisia Hello Kitty kamoja, kuten olette ehkä lukeneet (hups!). Mutta tämäkin suhde ei ole helppo, oikeastaan viha-rakkaus suhde on muuttunut vain rakkaudeksi. Omistan jonkin verran Hello Kitty kamaa mutta enemmänkin voisi olla. Nyt toiveena olisi, neliö hieman nopan näköinen Hello Kitty- herätyskello. Entressessä oli sellainen mutta nyt en oo taas nähny sitä että joku onnekas on sen varmaan ostanut mutta se en ole ollut minä.. :/. Mäybee joku päivä se olen minäkin...


Rakastan jonkin verran myös lukemista. Olen hyvin hidas lukemaan mutta jos kirja on oikeasti hyvä voin lukea sen nopeastikkin, jos vain saan tarpeeksi aikaan tälle. Minulla kun on hahmotushäiriö niin en aina ihan pääse niin jyvälle mitä kirjassa lukee kun rivit hyppivät välillä ja kirjaimet vaihtavat paikkaa. Mutta lippuun kaikki tulee luetua.



Tälläisiä rakkauksia nyt tällä kertaa taas... Paljastukset senkun jatkuvat....HUI !