Päivä 5 – Mitä on rakkaus?

Mitä on rakkaus..
Musta rakkaus on mm näitä juttuja:

Rakkaus = <3
Rakkaus = ihminen
Rakkaus = perhosten lenteleminen vatsassa
Rakkaus = välittämistä
Rakkaus = vakiintumista
Rakkaus = turvallisuus
Rakkaus = kaunista
Rakkaus = arvostusta
Rakkaus = hitaasti syttyvä
Rakkaus = IKUISTA
 

Aiemmin jo kirjoitinkin omista rakkauksistani jotka nyt ovat päällisin puolin olleet ja on hyviä. Mutta rakkauttakin on niin monenlaista. Vaikka rakkaus on ihanaa ja tunne kun toinen on poissa päivän, tuntuu vuodelta.

Nykyään sanotaan liian hepposin tuntein että "rakastan sua". Rakkaus ei tule vain *naps*, se on pitkä prosessi minkä aikana opetellaan tuntemaan toinen ja viettämään aikaan. Riitelemään ja sopimaan. Nyt kun 14-16v  "pariskunnat" sanovat toisilleen että rakastavat toisiaan ei se voi olla otta. Tai voi mutta tuskimpa he tietävät mitä rakkaus on. Ja teini kihlat, voi elämä. Mulle henk.koht kihloihin meneminen on lupaus siitä että joskus menen naimisiin ko miehen kanssa. Perustan perheen ja olen onnellinen. Valitettavasti nykyään homma ei mene enää niin. Osittain rakkaus ja kihloihin ja naimisiin meneminen on menettänyt merkitystään.

Mutta rakkaudella on toisetkin kasvot. Meillä kertoi töissä kerran yksi vanhempi nainen nuoruudestaan, se ei ollut kaunista kuunneltavaa. Tässä hieman tiivistettynä ja ilman nimiä.

"Nuori ja nätti nainen löytää unelmiensa prinssin. He rakastuvat ja menevät naimisiin. Saivat ensimmäisen lapsen ja kaikki on loistavasti. Sitten miehestä alkaa paljastua piireteitä joita kukaan ei haluaisi nähdä. Mies alkaa käymään huorissa, ryyppää ja sitten... Alkaa hakkaamaan vaimoaan. Kunnolla, kuristaa, viiltää, siis kunnon perhe väkivaltaa. Noh sitten nainen tulee toisen kerran raskaaksi ja lapset pyörittävät arkea ja samalla mies naista. Nainen on monta kertaa ollut lähellä kuolla mutta silti.. Ei jätä miestään. Vasta kun naisen ystävät pakottavat naista tekemään poliisi jutun ja pahoinpitely syytteen pahemman kerran hakkaamisen jälkeen. Nainen on ollut lähellä halvaantua mutta se ei miestä liikuttanut vaan hakkasi lisää naista joka on maannut maassa verisenä ja liikkumattomana. Jotenkin hänet saatiin sairaalaan ja rankat hoidot olivat tehonneet ja nainen saatu käveleväksi ja hyväkuntoiseksi. Silti, hän palasi miehen luokse. Nyt vasta noin 20 vuotta sitten nainen teki päätöksen ja otti lapsensa ja kamansa ja muutti pois. Hankki lähestymiskiellon ja elää nyt onnellista elämää täällä, ilman miestään. Hän sanoi että kerrankin elämä on elämisen arvoista. Mutta silti, on se rakkaus kummallista kun se saa pysymään suhteessa jossa ei ole hyvä olla. "

 Rakkaus ei siis ole aina niin helppoa ja ihanaa kuin kuvitellaan. Mutta osa saa onneksi elää suhteessa jossa ei ole väkivaltaa, kyttäämistä ja nuuskimista. Silloin kuin noin tapahtuu ei ole enää kyseessä rakkaus, vaan osittain hölmöys jäädä vaikka tietää että ensimmäisen kerran jälkeen tulee toinen ja kolmas. Haluaisin pelastaa kaikki nämä naiset. Mutta valitettavasti en voi kaikkia pelastaa, mutta toivon että kaikki ne naiset jotka ovat olleet tai ovat tälläisessa suhteessa että miettisivät oikeasti sitä että onko se mies sen arvoinen että pitää olla hakattavana?

Mutta uskon silti että rakkaus on hyviä asioita, suurimmalle osalle ihmisistä. Juurikin niitä ruusunpunaisia ajatuksia ja siirappia sokerin päällä. Rakastakaamme siis kaikki toisiamme <3